Ajankohtaista

Yleinen arvonlisäverokanta nousee 1.9.2024 lähtien 24 prosentista 25,5 prosenttiin.  Jotta pääsette soveltamaan uutta arvonlisäverokantaa heti syyskuun alusta oikealla tavalla, lue tämä lyhyt ohjeistuksemme ja tutustu asiaan tarkemmin tiedotteessa esitetyistä linkeistä. Jäljempänä kerromme esimerkinomaisesti niistä tehtävistä, jotka edellyttävät toimia niin meiltä kuin teiltä.

 

Ydinkysymys on, milloin tavaran tai palvelun myyntiin ryhdytään soveltamaan uutta verokantaa. Pääsääntö on, että kun tavara on toimitettu tai palvelu suoritettu 1.9.2024 tai sen jälkeen, myyntiin sovelletaan 25,5 prosentin verokantaa. Vastaus kysymykseen ei ole kuitenkaan näin yksiselitteinen. Esimerkiksi, jos asiakas maksaa elokuussa ennakkomaksun hänelle vasta syyskuussa toimitettavasta tavarasta, vero ennakkomaksusta menee 24 prosentin mukaan, vaikka tavara toimitetaan syyskuussa.

 

Tilisanomat-lehden verkkoversioon on koottu iso tietopaketti näistä arvonlisäverokannan soveltamistilanteista. Sisältö on luettavissa maksutta osoitteessa:

https://tilisanomat.fi/verotus/arvonlisaveron-yleinen-verokanta-nousee/

 

Suosittelemme, että yrityksenne hinnoittelusta ja sopimuksista vastaavat sekä laskutusta ja kassajärjestelmiä hoitavat henkilöt tutustuisivat tietopaketin sisältöön.

Arvonlisäverokannan muutos vaatii arvonlisäverolainsäädännön sisällön ja soveltamisen osaamista paitsi tilitoimistomme ammattilaisilta myös esimerkiksi yrityksessänne laskutusta hoitavilta henkilöiltä. Käytännön toteutus vaatii meiltä yhteispeliä. Jos käytätte tarjoamiamme ohjelmistopalveluja, toteutamme niihin arvonlisäverokannan muutokset ja ohjeistamme ohjelmiston käytössä. Jos taas käytätte suoraan ohjelmistotaloilta hankkimianne ohjelmistoja, hoidatte tarvittavat muutokset yhdessä ohjelmistotoimittajanne kanssa. Meiltä saat tällöinkin tarvittaessa opastusta arvonlisäverotukseen liittyvissä asiakysymyksissä.

 

Arvonlisäveroa käsitellään monissa ohjelmistoissa, esimerkiksi laskutus- ja kassajärjestelmissä, toiminnanohjausjärjestelmissä sekä matkalaskujärjestelmissä. Uuden 25,5 prosentin arvonlisäverokannan lisäämisen ohella (ohjelmistosta riippuen) pitää päivittää esimerkiksi tuoterekisteriä, kirjanpidon tilejä tai matkalaskujen kululajeja. Ohjelmistojen lisäksi pitää tarkastella esimerkiksi esitteitä, tarjouksia ja sopimuksia, erityisesti kun tuotteita ja palveluja myydään kuluttajille arvonlisäverollisin hinnoin.

 

Näistä arvonlisäverokantamuutoksen käytännön tehtävistä löydät esimerkkilistan Taloushallintoliiton verkkosivuilta:

 

https://taloushallintoliitto.fi/laadimme-muistilistan-arvonlisaverokannan-noston-toimenpiteista/

Tulorekisteri sekä siihen liittyvä laki muuttaa yritysten palkkahallintoa ja palkanlaskentaa.

1.1.2019 alkaen henkilöiden palkat, ansiotulot sekä matkakustannusten korvaukset on ilmoitettava viipymättä ja yksityiskohtaisesti tulorekisteriin, jotta lain tuomat velvoitteet voidaan täyttää.

Uusi vuosi tuo jälleen muutoksia varsinkin verotukseen liittyviin asioihin. Tässä on lista suurimmista vuoden 2018 mukanaan tuovista muutoksista. Kerromme mielellämme lisää, jos haluat saada lisätietoja näihin aiheisiin liittyen.

Varainsiirtovero poistuu eräissä yritysmuodon muutoksissa

Varainsiirtovero poistuu, jos toiminimiyrittäjä tai maa- ja metsätalousyrittäjä ryhtyy harjoittamaan toimintaa osakeyhtiönä ja kiinteää omaisuutta tai arvopapereita siirtyy siinä yhteydessä perustettavalla osakeyhtiölle. Verovapaus ei laajene tilanteisiin, joissa toiminimiyrityksen tai maa- ja metsätalousyrittäjän omaisuutta siirretään henkilöyhtiölle (Ay tai Ky) yritysmuodon muutoksessa. Lakia sovelletaan 1.1.2018 tai sen jälkeen tapahtuviin luovutuksiin.

Maahantuonnin arvonlisäverotus siirtyy Verohallinnolle

Tavaroiden maahantuonnin arvonlisäverotus siirtyy Tullilta Verohallinnolle 1.1.2018 alkaen, kun tuojana on arvolisäverovelvollisten rekisteriin merkitty yritys. Arvonlisäveron perustetta ja veroa ei ilmoiteta enää tullausilmoituksella, eikä maahantuoja maksa veroa Tullille. Vero ilmoitetaan arvonlisäveroilmoituksella. Samalla ilmoituksella ilmoitetaan myös suoritettavaa veroa vastaava vähennys, mikäli tavara tulee yrityksen vähennykseen oikeuttavaan käyttöön.

Yritysten verotusmenettely uudistuu

Eduskunnassa on käsiteltävänä lakiehdotus, jonka mukaan osakeyhtiöiden ja muiden yhteisöjen sekä yhteisetuuksien (esim. tiekunnat) verotus päättyisi yksilöllisesti, kun Verohallinto on toimittanut verotuksen.  Verotuspäätöksellä ilmoitettaisiin verotuksen päättymispäivä yrityskohtaisesti samoin kuin mahdollisen jäännösveron, kansankielellä ”veromätkyn”, eräpäivä. Hallituksen esityksen mukaan yhteisöjen ja yhteisetuuksien verotus päättyisi viimeistään 10 kk kuluessa tilikauden päättymisestä. Myös veroilmoituksen virheistä aiheutuvien veronkorotusten määriin on tulossa muutoksia lakiesityksen toteutuessa. Tavoitteena on, että uudistuvat säännöt tulisivat voimaan pääosin 1.5.2018.

Yhteisöjen ja yhteisetuuksien ennakonkanto muuttuu

Mikäli tilikausi on kalenterivuosi, voi ennakkoa täydentää ilman korkoseuraamuksia tammikuun loppuun saakka. Helmikuun alusta jäännösverolle lähtee juoksemaan niin sanottu huojennettu viivästyskorko, joka on 2 %. Koron laskenta alkaa siis kolme kuukautta nykyistä aiemmin. Toiminimet ja henkilöyhtiöt siirtyvät tähän menettelyyn 1.11.2018.

Taksien autoverotus muuttuu

Hallitus esittää, että taksien nykyinen 4 800 euron autoveron alennus poistuisi vaiheittain heinäkuuhun 2022 mennessä. Nykyisen suuruisen alennuksen saisi, mikäli auto on rekisteröity taksiliikenteeseen ennen lainmuutoksen voimaantuloa 1.7.2018. Isot esteettömät tila- ja koulukuljetustaksit säädettäisiin kuitenkin kokonaan autoverottomiksi.

Työantajan korvaamien koulutuskustannusten verovapaus laajenee

Veronalaista tuloa ei synny työnantajan kustantamasta työntekijän koulutuksesta, joka tapahtuu työnantajan tai samaan konserniin kuuluvan työnantajan intressissä. Verovapaus laajenee kattamaan myös peruskoulutuksen. Koulutuksen katsottaisiin tapahtuvan työantajan intressissä aina, kun työnantaja päättäisi kustantaa työntekijälle koulutusta, joka olisi hyödyllistä työntekijän nykyisten tai tulevien työtehtävien kannalta saman työnantajan tai samaan konserniin kuuluvan työantajan palveluksessa. Verovapaus koskee myös yhtiön johtoa ja hallintoa sekä osakeyhtiön osakkaita ja henkilöyhtiön yhtiömiehiä.

Tilapäisen työmatkan määräaika pitenee

Komennukselle lähtevien työntekijöiden verovapaiden matkakustannusten korvausten maksamisessa sovellettavaa kahden vuoden tilapäisyyden aikarajaa pidennetään kolmeen vuoteen.

Uudistetun lain säännökset koskevat tilikausia, jotka alkavat 1.1.2016 jälkeen. Kuitenkin tilinpäätökset, jotka laaditaan lain voimaantulon jälkeen, voidaan tehdä uudistetun lain mukaisina.

Oikeushenkilön kirjanpitovelvollisuus

Kirjanpitovelvollisia ovat:

1. avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö, osakeyhtiö, osuuskunta, yhdistys, säätiö ja muu yksityisoikeudellinen oikeushenkilö
2. uskonnollinen yhdyskunta ja sen rekisteröity paikallisyhteisö

Oikeushenkilön oikeuskelpoisuus edellyttää yleensä kaupparekisteriin tai muuhun rekisteriin merkitsemistä.

Oikeushenkilön on aina pidettävä kahdenkertaista kirjanpitoa.

Luonnollisen henkilön kirjanpitovelvollisuus

Ammatin- ja liikkeenharjoittaja ei ole velvollinen pitämään kahdenkertaista kirjanpitoa, mikäli sekä päättyneenä, että sitä edeltäneellä tilikaudella on täyttynyt enintään yksi seuraavista edellytyksistä:

1. taseen loppusumma ylittää 100 000 euroa
2. liikevaihto tai sitä vastaava tuotto ylittää 200 000 euroa
3. palveluksessa on keskimäärin yli kolme henkilöä.

Luonnollisen henkilön tilinpäätösvelvollisuus

Ammatin- ja liikkeenharjoittaja on velvollinen laatimaan tilinpäätöksen, jos sekä päättyneellä että sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella on ylittynyt vähintään kaksi alla mainituista rajoista

1. taseen loppusumma 350 000 euroa
2. liikevaihto 700 000 euroa
3. tilikauden aikana palveluksessa keskimäärin 10 henkilöä.

Luonnollisen henkilön kirjanpitovelvollisuus voi syntyä, mikäli hänen harjoittamansa ammatti- tai liiketoiminta edellyttää toimilupaa tai se on muuten säädetty viranomaisen valvonnan alaiseksi.

Luonnollisen henkilön tilikautena on aina kalenterivuosi. Jos noudatetaan kahdenkertaista kirjanpitoa, voi tilikausi kuitenkin erota kalenterivuodesta. Tällaiselta tilikaudelta laaditaan tilinpäätös.

Hyvä kirjanpitotapa

Kirjanpitovelvollisen on noudatettava hyvää kirjanpitotapaa.

Tilikausi

Tilikausi on 12 kuukautta. Toimintaa aloitettaessa tai lopetettaessa tai muuten tilinpäätöksen ajankohtaa muutettaessa tilikausi saa olla lyhempi tai pitempi, kuitenkin enintään 18 kuukautta.

Mikroyritys

Mikroyrityksellä kirjanpitovelvollista, jolla sekä päättyneellä että sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella ylittyy enintään yksi seuraavista kolmesta raja-arvosta tilinpäätöspäivänä:

4. taseen loppusumma 350 000 euroa
5. liikevaihto 700 000 euroa
6. tilikauden aikana palveluksessa keskimäärin 10 henkilöä

Pienyritys

Pienyrityksellä tarkoitetaan kirjanpitovelvollista, jolla sekä päättyneellä että sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella ylittyy enintään yksi seuraavista kolmesta raja-arvosta tilinpäätöspäivänä:

1. taseen loppusumma 6 000 000 euroa
2. liikevaihto 12 000 000 euroa
3. tilikauden aikana palveluksessa keskimäärin 50 henkilöä

Suuryritys

Suuryrityksellä kirjanpitovelvollista, jolla sekä päättyneellä että sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella ylittyy vähintään kaksi seuraavista kolmesta raja-arvosta tilinpäätöspäivänä:

1. taseen loppusumma 20 000 000 euroa
2. liikevaihto 40 000 000 euroa
3. tilikauden aikana palveluksessa keskimäärin 250 henkilöä.

Tarkemmat säännökset

Tarkemmat säännökset tilinpäätöksen tase- ja tuloslaskelmakaavoista, toimintakertomuksesta, rahoituslaskelmasta, tilinpäätöksen liitetiedoista, konsernitilinpäätöksen laatimisvelvollisuudesta sekä tase- ja liitetietojen erittelyistä on annettu kirjanpitoasetuksella erikseen pien- ja mikroyrityksille ja erikseen muille kirjanpitovelvollisille.

Uusi arvonlisäverotuksen alaraja 1.1.2016 alkaen

Arvonlisäverotukseen liittyvä vähäisen liiketoiminnan alaraja nousi 10 000 euroon ja veronhuojennukseen oikeuttavan liikevaihdon yläraja 30 000 euroon. Muutokset koskevat tilikausia, jotka alkoivat 1.1.2016 tai sen jälkeen. 

1.7.2014 voimaan astuva verotusmenettelylain muutos määrittelee rakennustyömaille uusia raportointivelvollisuuksia. Käytännössä laki koskettaa kaikkia rakennustyömaalla työskenteleviä. Uudistuksen tavoitteena on kitkeä harmaata taloutta.

Milloin raportointivelvollisuus koskee yritystäni?

Teetkö tai teetätkö rakentamispalvelua? Tai tilaatko jatkuvaluonteista kiinteistön kunnossapitoa?

Kaikki rakentamispalvelu on ilmoitusvelvollisuuden piirissä, mikäli kokonaissumma ylittää 15 000 €. Mikäli tilaat rakentamispalvelua yli 15 000 €, joudut ilmoittamaan urakkasopimuksesta ja siihen liittyvistä laskuista.

Jos toimit päätoteuttajana yhteisellä työmaalla ja työmaan kokonaisarvo ylittää 15 000 €, joudut raportoimaan työmaan kaikista työntekijöistä.

Myös yksityishenkilöt ja kotitaloudet antavat ilmoituksen ennen rakennuslupamenettelyä edellyttämää rakennuksen loppukatselmusta.

Joudut osalliseksi ilmoitusvelvollisuutta toimiessasi päätoteuttajana, urakoitsijana tai ostajana/tilaajana. Ilmoitusvelvollisuuden laajuus riippuu roolistasi.

* Jos toimit urakoitsijana:

Mikäli olet urakoitsija, rakennustyön tilaaja edellyttää, että ilmoitat hänelle sekä yrityksesi tiedot että työntekijätiedot.

Ilmoittaminen tapahtuu Tilaajavastuun Ilmoita-palvelun kautta maksutta. Lisäksi tilaaja voi edellyttää verkkolaskutuksen käyttöä, jolloin laskutiedoista pitää löytyä työmaata koskevat tunnisteet.

* Jos toimit rakentamispalvelun tai jatkuvaluonteisen kunnossapitopalvelun tilaajana:

Tässä tapauksessa sinun tulee ilmoittaa aliurakoitsijan tiedot, urakkasopimustiedot ja lisäksi tätä sopimusta koskevat toteutuneet laskutussummat Verohallintoon. Ilmoituksen voi lähettää sähköisenä tiedonsiirtona Verohallinnon Ilmoitin.fi-palveluun tai täyttää sähköinen lomake Suomi.fi-palvelussa. Molemmissa palveluissa urakkalaskuraportin lähettämisessä tarvitaan Katso-tunnisteita. Ilmoittaminen onnistuu kausiveroilmoittaja ja uudella vertailutietojen ilmoittajavaltuutuksilla.

Kaikkiin tilaajaa koskeviin ilmoituksiin voit myös käyttää Tilaajavastuun Työmaarekisteripalvelua, jonne tarvittava tieto varastoidaan ja josta raportit voidaan nopeasti ja helposti kerätä ja lähettää.

* Jos toimit päätoteuttajana:

Päätoteuttaja on työturvallisuuslain perusteella velvollinen pitämään ajantasaista henkilölistaa työmaan työntekijöistä. Päätoteuttaja joutuu ilmoittamaan kuukausittain työmaalla kuukauden aikana työskennelleiden henkilöiden tiedot Verohallintoon.

Henkilötietojen kerääminen on mahdollista hoitaa sähköisiä kulkukortteja hyödyntäen, jolloin tiedot päivittyvät automaattisesti esimerkiksi Tilaajavastuun Työmaarekisteripalveluun.

Ilmoitusvelvollisuutta ei ole, mikäli päätoteuttaja ei käytä aliurakoitsijoita tai vuokratyövoimaa, vaikka kokonaisarvo ylittäisi 15 000 €.

Milloin raportti pitää tehdä?

Raportointivelvollisuus astuu voimaan 1.7.2014. Sinä päivänä alkaa tietojen keruu myös keskeneräisistä työmaista. Kohdekuukauden tiedot ilmoitetaan viimeistään kahden kuukauden päästä, aina kuukauden viidenteen päivään mennessä.

Ensimmäiset raportit pitää antaa Verohallinnolle viimeistään 5.9.2014.

Vain sähköinen raportointi hyväksytään

Ilmoitusvelvollisuuden voi hoitaa monella eri tavalla. Mikäli käytössäsi ei ole sellaista järjestelmää, josta ilmoitukset voitaisiin lähettää automaattisena tiedonsiirtona, suosittelemme Tilaajavastuun Työmaarekisteripalvelun käyttöä. Tässä tapauksessa tilitoimisto voi tarjota ilmoitus- ja raportointipalvelua sinulle.

Tilitoimistomme tarjoaa seuraavia palveluja ilmoitusvelvollisille

Voimme hoitaa suurelta osin raportointivelvoitteet puolestasi.

Tarjoamme urakkalaskutuksessa vaadittua verkkolaskupalvelua sisältäen työmaatunnisteet ym. vaadittavat työmaatiedot.

Toimiessasi urakoitsijana:

Voimme ilmoittaa puolestasi urakoitsijan yritystiedot ja työntekijätiedot.

Toimiessasi tilaajana:

Voimme ilmoittaa urakkasopimustiedot sekä toteutuneet urakkalaskutiedot, jotka on kerätty verkkolaskuilta suoraan Työmaarekisteripalveluun.

Mikäli laskutietoja on tullut paperilla, voimme täydentää nämä laskutiedot Työmaarekisteripalveluun.

Voimme tarkastaa ja lähettää hyväksymäsi raportit Työmaarekisteripalvelusta Verohallintoon käyttäen voimassaolevaa Katso-valtuutusta.

Toimiessasi päätoteuttajana:

Voimme auttaa työmaatietojen perustamisessa ja ylläpidossa Työmaarekisteripalvelussa antamasi valtuutuksen perusteella.

Voimme ilmoittaa ylläpitämäsi työmaan henkilölistan perusteella keräämäsi kuukauden aikana työmaalla työskennelleiden henkilöiden tiedot Verohallintoon.

Ota ajoissa yhteyttä, niin kartoitetaan sinua koskevat raportointivelvollisuudet ja miten voimme sinua niiden hoitamisessa palvella.

Yritys- ja osinkoverotukseen tulee vuoden 2014 alusta useita muutoksia. Seuraavassa näistä veromuutoksista keskeisimmät ja lisäksi eräitä muita vuoden alussa voimaan astuvia muutoksia, jotka on tärkeää tietää.

Yhteisövero 20 %

Yhteisövero aleni 20 prosenttiin ja sitä sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2014 toimitettavassa verotuksessa.

Osinkoverotus uudistui

Osinko verotetaan yksityishenkilöllä aiempaan tapaan pääoma- ja ansiotulona, mutta tuottoprosentti alenee prosenttiyksiköllä. Osingon pääomatulo-osuus lasketaan vuodesta 2014 lähtien kahdeksan prosentin mukaan (8 %) osakkeiden yhteenlasketusta matemaattisesta arvosta.

Julkisesti noteeraamattomasta osakeyhtiöstä 1.1.2014 tai sen jälkeen nostettavissa oleva osinko on yksityishenkilön veronalaista tuloa seuraavasti:

Esim. Yhtiön osakkeiden yhteenlaskettu matemaattinen arvo on 100 000 euroa. Osakkeenomistajan saama osinko on 10 000 euroa. Pääomatulona verotetaan 8 000 euroa ja siitä veronalaista on 2 000 euroa (8 000 * 0,25). Loppuosa osingosta eli 2 000 euroa verotetaan ansiotulona, josta veronalaista on 1 500 euroa (2 000 * 0,75).

Verotus kiristyi vanhojen voittojen osalta

Uudistus siirsi verotuksen painopistettä yhtiöltä osakkaan verotukseen, mutta kokonaisverorasitus ei kiristynyt merkittävästä tällä erää.

Mikäli yhtiö on aiemmin pystynyt jakamaan osakkeenomistajalle ns. verovapaata pääomatulo-osinkoa (enintään 60 000 euroa vuodessa), voittoon on kohdistunut 24,5 prosentin suuruinen vero. Uudessa järjestelmässä voitosta on maksettava veroa 26 prosenttia, kun otetaan huomioon yhtiön ja osakkeenomistajan maksamat verot. Kyse on siis 1,5 prosenttiyksikön muutoksesta.

Huomionarvoista on, että osinkoverotukseen tuli uusi huojennusalue 60 000–150 000 euron pääomatulo-osingoille. Aiemmin veronalainen osuus oli 70 prosenttia, nyt 25 prosenttia. Ero on merkittävä. Yli 150 000 euron pääomatulo-osinkojen osalta veronalainen osuus nousee jo 85 prosenttiin.

Pääomatulovero kiristyi tulorajan alenemisen myötä

Osingoista ja muista pääomatuloista maksetaan veroa 30 prosenttia 40 000 euroon saakka ja tulorajan ylittävästä osasta 32 prosenttia. Uutta tulorajaa sovelletaan vuoden 2014 verotuksesta lähtien. Korkeamman 32 prosentin pääomatuloveron soveltamisraja on 10 000 euroa alempana kuin vuoden 2013 verotuksessa.

SVOP-palautus osinkoverolle

Varojen jakoa sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta (SVOP-rahasto) ryhdytään verottamaan osinkotulona, mikäli osakkeenomistajan tekemästä sijoituksesta on kulunut yli kymmenen vuotta. Jos sijoituksesta on alle kymmenen vuotta, palautukseen sovelletaan myyntivoiton verosääntöjä. Palautuksen määrä vähennetään tällöin osakkeiden hankintamenosta.

Rahastopalautus pitää maksaa sijoituksen tehneelle henkilölle, jotta palautukseen sovelletaan myyntivoiton verosääntöjä. Muun muassa omistajanvaihdoksesta saattaa seurata, että palautus verotetaan osinkotulona ilman kymmenen vuoden suoja-aikaa.

Yritykset voivat aiemmin verosäännöin palauttaa osakkeenomistajien tekemiä rahastosijoituksia vielä vuosien 2014 ja 2015 aikana, mikäli sijoitus on tehty ennen 1.1.2014.

Yrityksen saamien osinkojen verosääntöihin muutoksia

Julkisesti noteeratusta osakeyhtiöstä saadusta osingosta 85 prosenttia on veronalaista tuloa, kun osake kuuluu toiminimiyrittäjän yritysvarallisuuteen ja osinko lasketaan yritystuloksi. Jos osingon jakaja on julkisesti noteeraamaton osakeyhtiö, veronalaista tuloa tällaisesta osingosta on 75 prosenttia.

Osakeyhtiön välisissä osingoissa on edelleen pääsääntö, että ne ovat verovapaita. Osinko on aiemmasta poiketen kokonaan veronalaista tuloa, jos julkisesti noteeraamaton yhtiö saa osinkoa julkisesti noteeratulta yhtiöltä ja omistusosuus on alle kymmenen prosenttia.

Edustusmenot jäävät vähentämättä tuloverotuksessakin

Edustusmenot eivät ole vähennyskelpoisia yrityksen tuloverotuksessa vuodesta 2014 alkaen.

Eräiden veronhuojennusten käyttöaika lyheni

Ns. tuotannollisten investointien korotettujen poistojen tekoaika lyheni vuodella. Korotetut poistot voi tehdä vuosilta 2013–2014, muttei enää vuodelta 2015.

Myös tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisävähennyksen tekoaika lyheni vuodella. Osakeyhtiöllä ja osuuskunnalla on oikeus tehdä elinkeinotoiminnan tulostaan työntekijöilleen maksamiinsa tutkimus- ja kehittämistoiminnan palkkoihin perustuva lisävähennys vain vuosilta 2013–2014.

Koulutussuunnitelma ja vähennys

Työantaja voi tehdä koulutusajalta maksettujen palkkojen perusteella lisävähennyksen yritystulosta vuoden 2014 verotuksesta lähtien. Vähennysoikeus on vain niillä työnantajilla, jotka ovat laatineet koulutussuunnitelman. Koulutussuunnitelmasta on säädetty yhteistoiminnasta yrityksissä annetussa laissa sekä taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämisestä annetussa laissa, jos yritykseen ei sovelleta YT-lakia. Koulutusvähennyksen saa enintään kolmelta päivältä työntekijää kohden.

Lisävähennys on 50 % yrityksen työntekijöiden keskimääräisestä päiväpalkasta kerrottuna koulutusvähennykseen oikeuttavien koulutuspäivien määrällä. Keskimääräinen päiväpalkka lasketaan työantajan työttömyysvakuutusmaksun perusteena olevasta verovuoden palkkasummasta.

Lisävähennystä ei saa osakeyhtiön YEL-vakuutettavan osakkeenomistajan eikä henkilöyhtiön vastuunalaisen yhtiömiehen koulutusajan palkoista.

Kuitintarjoamisvelvollisuus

Asiakkaalle on ryhdyttävä tarjoamaan kuittia 1.1.2014 alkaen käteis- ja korttimaksusta.

Kuitille ei ole asetettu erityisiä muotovaatimuksia ja se voi olla esim. maksukorttipäätteen tulosta, mikäli siinä on laissa edellytetyt kuittitiedot. Kuittiin pitää merkitä:

• Yrityksen tai Tmi-yrittäjän nimi, yhteystiedot ja y-tunnus
• Kuitin antamispäivä
• Kuitin tunnistenumero tai muu yksilöivä tieto
• Myytyjen tavaroiden määrä ja laji sekä palveluiden laji
• Tavaroista tai palveluista suoritettu maksu ja suoritettavan arvonlisäveron määrä verokannoittain taikka arvonlisäveron peruste verokannoittain.

Suomen hallituksen esityksen mukaisesti arvonlisäverokantoja korotetaan yhdellä prosenttiyksiköllä 1.1.2013 alkaen. Korotuksen jälkeen yleinen verokanta on 24 % ja alennetut verokannat 14 % ja 10 %.

Fivaldi-ohjelmistoon arvonlisäverokannat päivitetään keskitetysti. Jos laskutuksen

peruste on syntynyt edellisen vuoden aikana, osaa järjestelmä hakea oikean verokannan, kun laskulle lisätään toimituspäivämäärä. Huomatkaa päivittää uudet verokannat myös kassajärjestelmiinne.

Laskutusvaatimukset arvonlisäverotuksessa 1.1.2013 alkaen

Verohallinto on julkaissut ohjeen Laskutusvaatimukset arvonlisäverotuksessa. Muutokset tulevat voimaan 1.1.2013 ja niitä sovelletaan, kun veron suorittamisvelvollisuus on syntynyt 31.12.2012 jälkeen.

Ohjeistuksen löydät verohallinnon sivuilta www.vero.fi Laskutusvaatimukset arvonlisäverotuksessa (17.10.2012 dnro A95/200/2012). Yksityiskohtaisia neuvoja saadaksesi, ota yhteyttä kirjanpitäjääsi.